maanantai 12. tammikuuta 2015

Haaveilua toisesta studioalbumista

Aika monet kotimaiset bändit ovat "lyöneet läpi" juuri toisella studioalbumillaan. Meidän kohdallamme tähän saattaisi olla musiikillisesti mahdollisuuksia, jopa englanniksi, mutta emme ole vielä koskaan tarjonneet bändiämme millekkään levy-yhtiölle. Jos olen ihan rehellinen, en oiken muista onko bändiä tarjottu edes keikkamyyjille.

 

Olemme sen verran epärealistisia huimapäitä, että maailmanvalloitus kuuluu suunnitelmiin. Mistähän sen vaan aloittaisi? Ehkäpä meidän kaltaisellemme pikkuhiljaa etenevälle ja hiljaiselle orkesterille on  helpompaa tehdä kaikki päätökset omalla porukalla. Ei tarvitse pelätä, että yhtäkkiä joku ulkopuolinen tuottaja pistää kapuloita rattaisiin, kun samoja rumpuja muokataan vasta kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa olemme ilmiselvästi oppineet jotain viime levystä; Nonan yötöiksi mennyt viime sessio näyttäisi poikivan vain pieniä korjauksia yhteen biisiin! =) Hyvä me.

Jotenkin meidän toimintatapaamme kuuluu jahkailu, mutustelu ja fiilistely. Emme ole sellainen bändi joka vain tuottaa mielettömän määrän materiaalia ja valitsee parhaat päältä. Me muokkaamme lähes mitä tahansa materiaalia, kunnes se on niin hyvä kuin mahdollista. Sen jälkeen aletaan miettiä onko se riittävän hyvä vaikkapa levylle - tai edes biisiksi.

Noh, Raino lienee positiivinen poikkeus sääntöön, hänellä on toiminnan miehen ote. Se onkin hyvä, sillä käytännössä Raino pyörittää koko bändin taloutta ja keikkajärjestämistä. Toisaalta, kyllä Rainostakin löytyy se pieni (tai no, vähintäänkin keskikokoinen) kyltymätön jammailumonsteri, joka riffin keksittyään on valmis kokeilemaan sitä tuhat kertaa vaikka mitenkä päin ja eri tavoilla. Ehkä se pieni ero piileekin siinä, että Raino on yleensä tapansa valinnut jo ennen kuin mennään studioon. Hieman samalla tyylillä taitaa tonttinsa hoitaa "uusi" rumpalimme Klas. Hän tosin hoitaa hommansa kotistudiossaan, joten mistäs me muut tiedämme perfektionismin määrää tai pahanlaatuisuutta: niin että oliko se Mikon studiolle lähetetty täydellisyyttä hipova otto kolmas vai kolmaskymmenes, ja montako niitä eri versioita jäi tiedostojen hämärään. Jaa-a, uskaltaisikohan sitä kysyä joskus, ihan uteliaisuuttaan? =)


No, tehdään tähän tällainen taiteellinen kuikero.

Bändimme muut jäsenet ovat hiljaisesti hyväksyneet, että monen instrumentin kohdalla "nauhoitetaan kaikki versiot ja katotaan sit mikä on paras." Tästä tavasta on pyritty pois treeniksellä äänitettävien esituotantojen avulla, mutta no, vielä on matkaa siihen, että kaikki kajautetaan kerralla purkkiin.

Miten hiivatissa ne sanat meni?

Villellä on ehkä lyhin matka tähän "kerralla purkkiin"-meininkiin. =) Sanoitusten suhteen muulla bändillä on yleensä hyvin vähän kommentoitavaa, joten taiteilijanvapauksia piisaa. Onneksi piisaa myös sitä taiteellista kykyä, joten lopputulos on yleensä vähintäänkin lennokas.

Äänitämme siis toista täyspitkää studioalbumiamme muutama biisi kerrallaan, kunnes levy on kasassa. Edellistä levyähän tehtiin tällä tyylillä useita vuosia! =D Tällä kertaa tavoitteenamme on saada kiekko ulos teidän iloksenne vielä 2015. Pitäkää peukkuja! Niin taidan itsekin tehdä. ;)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti